Metsään.fi
Hyvä metsänomistaja
Tiedätkö, millaista metsää tilallasi kasvaa? Perustiedot omasta metsästäsi löydät maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta. Palvelussa oleviin karttoihin on merkitty kohteet, joissa on halutessasi mahdollista tehdä hakkuita ja joissa voi olla tarvetta hoitotöille lähivuosien aikana. Näet myös tiedossamme olevat metsiesi luontokohteet Niiden pohjalta voit ilmoittaa Metsäkeskukseen tai ELY-keskukseen kiinnostuksestasi vapaaehtoiseen metsien suojeluun METSO-ohjelman kautta. Toivomme, että tiedoista on sinulle apua, kun mietit omia tavoitteitasi metsänhoidolle ja teet metsääsi koskevia päätöksiä.
Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön alainen julkinen organisaatio, jonka yhtenä tehtävänä on kerätä ja jakaa valtion rahoituksella metsävaratietoa metsänomistajille. Edistämme monipuolisesti kokonaiskestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja. Neuvomme metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä.
Puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset perustuvat Metsäkeskuksen metsävaratietoon, joka on tuotettu kaukokartoitusaineistosta. Tiedot kannattaa aina varmistaa maastossa ennen toimenpiteiden aloittamista. Ehdotuksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia kaavoitukseen liittyviä rajoituksia. Kaavoituksesta saat lisätietoa metsätilasi sijaintikunnasta.
Kun teet metsääsi koskevia päätöksiä, on hyvä ottaa huomioon, että
- metsänomistajana päätät itse omassa metsässäsi toteutettavista hakkuu- ja hoitotöistä, luonnonhoidon toimenpiteistä sekä töiden toteuttamistavasta ja ajoituksesta tai voit myös jättää metsäsi kehittymään luontaisesti
- hakkuut voidaan toteuttaa esimerkiksi uudistushakkuuna, harvennushakkuuna tai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen pienaukko- tai poimintahakkuuna
- hakkuut on hyvä mitoittaa kestävälle tasolle, jolloin hakkuupoistuma ei pitkällä aikavälillä ylitä puuston kasvua
- metsänhoidolla vahvistat hiilensidonnan kannalta tärkeän järeän puutavaran kasvua ja lisäät metsien tuhonkestävyyttä
- luontokohteiden säilyttämisellä turvaat metsien monimuotoisuutta ja lajiston säilymistä, mihin voit saada rahoitusta vapaaehtoisesta METSO-suojeluohjelmasta
- metsänhoitosuositusten mukaisesti hakkuissa ja hoitotöissä tulee jättää säästöpuita, lahopuustoa, vesistöjen varsille suojavyöhykeitä sekä riistalle suoja- ja ravintopaikkoja. Sekapuustoisuutta kannattaa suosia.
Hoida metsäasiat Metsään.fi-palvelussa
Voit kirjautua maksuttomaan Metsään.fi-palveluun osoitteessa www.metsaan.fi. Palvelussa voit tehdä metsänkäyttöilmoituksen tai Kemera-hakemuksen ja sieltä löydät tietoa metsätalouden yrityksistä ja muista palveluntarjoajista. Palvelussa voit antaa metsäalan palveluntarjoajille luvan nähdä metsätietosi ja tarjota heille työkohteita tehtäväksi. Lue lisää: Näin asioit metsänomistajapalvelussa.
Mikäli haluat lisätietoja Metsään.fi-palvelun käytöstä, asiakastukemme auttaa mielellään: asiakastuki@metsakeskus.fi tai 029 432 409, ma-ti klo 8-18 ja ke-pe klo 8-16.
Lisätietoa verkkosivuilta
Metsävaratiedon keruusta ja laadusta voit lukea lisää verkkosivuiltamme www.metsäkeskus.fi – Metsätietopalvelut. Verkkosivuiltamme löydät myös hyvää yleistietoa metsänomistamisesta ja muista palveluistamme. Luonnonhoidosta ja vapaaehtoisesta suojelusta voit lukea lisää osoitteesta www.metsonpolku.fi.
Jos kiinteistölläsi on useampia omistajia, saavat kaikki tiedossamme olevat osakkaat tämän sähköpostiviestin. Jos meillä ei ole sähköpostiosoitetta niin lähetämme heille kirjeen postissa.
Tule tutustumaan Metsään.fi-palveluun
Opastamme palvelun käyttöön ja annamme hyviä käyttövinkkejä – tule mukaan maksuttomaan tilaisuuteen:
– Metsitystuki, ympäristötuki ja uusi metsävaratieto webinaari 17.3.2021 17.30–19.30
Ilmoittautuminen www.metsakeskus.fi/tapahtumat
Ystävällisin terveisin
Eila Kananen, metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja
puh. 040 018 7577
eila.kananen@metsakeskus.fi
Santeri Tiainen, metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja
puh. 046 921 2793
santeri.tiainen@metsakeskus.fi
Kutsu Metsänomistajan päivä -verkkotapahtumaan 13.3.2021 CRM:0062274
Tervetuloa mukaan ainutlaatuiseen metsänomistajille suunnattuun tapahtumaan!
Metsät ovat tärkeitä meille kaikille ja metsänomistajilla on nyt entistä enemmän vaihtoehtoja metsiensä käytön suhteen. Metsänomistajan päivässä metsä- ja luontoalan asiantuntijat ja toimijat kertovat muun muassa, kuinka ilmastonmuutos huomioidaan metsänhoidossa, minkälaisia uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään sekä mitä vaihtoehtoja on metsien monikäyttöön. Tule kuulemaan vinkkejä metsänomistukseen!
Metsänomistajan päivä on metsänomistajille ja metsäasioista kiinnostuneille suunnattu interaktiivinen verkkotapahtuma, joka järjestetään lauantaina 13.3.2021 klo 9.30-15.00. Lopullinen ohjelma valmistuu talven aikana ja löytyy sitten verkkosivultamme.
Webinaarin järjestävät yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Metsä Group, Metsänhoitoyhdistykset, Stora Enso Metsä sekä UPM Metsä. Webinaari on maksuton.
Varaa päivä jo kalenteriisi ja ilmoittaudu tapahtumakalenterimme kautta viimeistään 5.3.2021!
Rauhallista joulunaikaa
Björn Stenmark
asiakkuuspäällikkö
Suomen metsäkeskus, eteläinen palvelualue
Carl-Johan Jansson Lausunto
Viite: Maa ja metsätalousvaliokunnan lausuntopyyntö koskien KAA 9/2019 vp Lakialoite
avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla
Tausta:
Olen toiminut Tammisaaren kaupungin ja kuntaliitoksen jälkeen Raaseporin kaupungin
metsätalousinsinöörinä vuodesta 1982. Tällä hetkellä vastuulla n.3.500 ha talous- / virkistysmetsiä
sekä n. 800 ha taajama- ja lähimetsiä. Valtuusto on asettanut talous- / virkistysmetsien
tulostavoitteeksi kutakuinkin samalle tasolle kuin olisi yksityismetsissä. Hakkuumäärät näistä on
suunnitelmakaudella 2013 – 23 on 15.000 m3 / vuosi ja lähimetsistä n. 1000 m3
.
Kiitän mahdollisuudesta kommentoida lakialoitetta käytännön metsäammattilaisen näkökulmasta.
Ensimmäiset 10 – 15 v urastani toimin niissä harhakuvitelmissa että periaatteessa jokainen
metsähehtaari pystyisi uudistamaan pääsasiassa luontaisesti tuotoksesta tinkimättä. Tulokset
kuitenkin osoittivat melko pian karun todellisuuden. Perustankin lausuntoni ei vaan omiin
kokemuksiini vaan myös muiden pitkän uran tehneiden metsätoimihenkilöiden kokemuksiin.
Ymmärrettävistä syistä monia eri organisaatioissa, kentällä toimivia toimihenkilöitä on kehotettu
ja jopa kielletty ottamasta julkisesti kantaa jatkuvasta kasvatusta koskevaan keskusteluun.
Esitän siis männynjuuritasolta monien käytännön metsäammattilaisten yhteneviä näkemyksiä
jatkuvaa kasvatusta esitetyistä teorioista kokemuksiemme ja myös Luken tutkimustuloksien
taustaa vasten. Lausontoni keskittyy jatkuvan kasvatuksen käytännön toteutukseen sekä sen
vaikutukseen metsän taloudelliseen tuottoon, tuhonkestävyyteen, virkistysarvoihin,,
monimuotoisuuteen sekä ilmastovaikutuksiin
Jatkuvan kasvatuksesta esitetyistä teorioista ja ohjeista mainitsen muutamassa kohdassa
esimerkkejä viime aikoina paljon julkisuutta saaneesta Turun kaupungin suht. tuoreesta,
pelkästään jatkuvaan kasvatukseen tähtäävästä metsäsuunnitelmasta, jonka metsänkäsittelyohjeet
ovat Pukkalan, Lähteen ja Laihon käsialaa. Linkki Turun metsäsuunnitelmaan.
JATKUVAN KASVATUKSEN TEORIA VERRATTUNA TODELLISUUTEEN:
Taimettuminen:
Ensinnäkin, kun puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta (jk jatkossa) etelä Suomessa se tarkoittaa
pääasiassa kuusikoiden jatkuvapeitteistä kasvattamista. Jk:n onnistuminen perustuu siihen että
taimia syntyy jatkuvasti tarpeeksi ja tasaisesti kaadettujen puiden tilalle ja ilman
maanmuokkausta. Kokemukset ja myös tutkimustulokset osoittavat että näin ei useinkaan
tapahdu. Tuoreilla kankailla kunttakerros voi olla jopa 10 cm paksu eikä sinne juuri synny taimia
muualle kuin ajourille sekä kohtiin missä korjuussa kuntta on rikkoutunut. Tämä johtaa siihen että
mikäli taimia syntyy ne lähtevät kasvamaan epätasaisesti sijaitsevina tiheinä ryhminä. Lisäksi on
huomioitavaa että kuusen hyviä siemensatoja esiintyy vain 5 – 10 vuoden välein. Lukuisat
tutkimukset myös tukevat kokemukseni siitä, että maanmuokkaus on aivan ehdoton toimenpide
taimettumisen onnistumiselle paitsi kaikkein karuimmilla kankailla, pintasoistumilla sekä joillakin
turvemailla sekä myös ensimmäisen sukupolven peltoistutuksien kuusikoiden alle.
Metsäkeskuksen tuore seurantaraportti luontaisista uudistusaloista osoittaa juuri
maanmuokkauksen tekemättä jättämisen tuoreilla kankailla suurimmaksi syyksi luontaisen
uudistumisen epäonnistumisille. Linkki raporttiin. On sen takia todella hämmästyttävää että
kasvumalleissa oletetaan, ja julkisessa keskustelussa esitetään, että jatkuvassa kasvatuksessa
taimia syntyisi joka kohteeseen luontaisesti riittävä määrä kohtuullisessa ajassa, koska näin ei
todellakaan käytännössä tapahdu!
Kuusen taimettuminen kuitenkin onnistuu hyvänä siemenvuotena pintasoistumien, metsitettyjen
peltojen sekä joillekin turvemaille kuusivaltaisen metsän alle. Näissä taimia syntyy helposti jopa
+ 100.000 kpl /ha.
Myös männyntaimia saattaa syntyä runsain mitoin pintasoistumille sekä myös karuimmille
kasvupaikoille. Jatkuvassa kasvatuksessa taimet varttuvat kuitenkin suhteellisen varjoisissa
olosuhteissa ja männyntaimista tulee sen takia yleensä hentoja ja ovat siten erittäin alttiita
lumituhoille ellei niitä aikaisessa vaiheessa harvenneta paksuuskasvun edistämiseksi.
Taimikonhoito:
Jatkuvan kasvatuksen ohjeet (esim. Turun malli) ja varsinkin menetelmän kannattavuuslaskelmat
lähtevät siitä olettamuksesta että taimikonhoitoa ei tarvita. Edellä mainittuihin kohtiin mihin kuusi
helposti taimettuu taimia syntyy useimmiten tosi sakeasti. Sama koskee usein myös mäntyä
kuivilla / karuilla kankailla. Väite ettei taimikonhoitoa tarvita ei pidä paikkaansa. Kaikkien tiedossa
on että taimikon harvennuksella on ratkaisevan suuri merkitys puiden paksuuskasvulle. Mikäli
”ylitiheitä” männyntaimikoita ei harvenneta lumi aiheuttaa niissä myöhemmin yleensä mittavia
vahinkoja.
Turun metsäsuunnitelman jk:n käsittelyohjeissa sanotaan että taimikossa näissä tapauksissa pitäisi
valita muutama sata tainta joiden ympärille tehdään reikäperkaus 1,5 m:n säteellä ja sitten jättää
puusto kasvamaan ensiharvennukseen asti. Jokainen jolla on vähänkään käytännön kokemusta
metsien hoidosta ymmärtää minkälainen riukumetsä tästä on syntynyt 25 v. päästä! Koneetkan
eivät pääse liikkumaan ilman todella kallista ennakkoraivausta.
Taimia mattona 10 cm:n välein peltoistutksen alla
(turvepelto)
Turvemuutuman läpipääsemätön luontaisesti syntynyt
kuusentaimikko. Taimia n. 30 – 50 cm välein.
Hakkuut:
Kun jatkuvassa kasvatuksessa metsä on saavuttanut ihannetilansa siinä on kaikenkokoisia puita –
pieniä moninkertaisesti isoihin verrattuna. Läpimittajakauma noudattaa käännettyä J käyrää.
Tavoitetila jk:ssa ennen hakkuuta on Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan on tämä:
Mutta todellisuus on kuitenkin hyvin usein tämä:
Hakkuissa poistetaan jk:ssa ohjeiden mukaan ainoastaan tukkimitan saavuttaneita puita sekä
myös pienempiä vaurioituneita puita, lain sallimaan pohjapinta-alaa koskevaan alarajaan asti.
Toimenpidettä voidaan hyvin perustein kutsua määrämittaharsinnaksi. Hakkuutavoitteeksi on
metsänhoitosuosituksissa mainittu n. 100 m3 / ha. Tasaikäismetsänhoidossa harvennuksessa
ohjeiden mukaan tavoiteltava pohjapinta-ala on n. 20 m2
/ha kun taas jatkuvassa kasvatuksessa
tavoite on 10 m2
/ha – eli todella harva.
Hakkuiden korjuuvauriot / virkistysarvot:
Mikäli hakataan 100 kuutiota hehtaarilla, niin kuin Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa
ohjeistetaan, se tarkoittaisi n. 100 kpl yhden kuution kokoisia runkoja. Eli poistettavat puut
kasvavat keskimäärin 10 m:n välein. Onhan selvää että mikäli tällainen määrä + 20 metrisiä isoja
puita kaadetaan jälkikasvun sekaan niin tuhoja syntyy huomattava määrä. Luken tutkijat ovatkin
koulutustilaisuuksissa (mm. Evo 2019) sekä Luken Metsäareenassa 2018 kertoneet että
seurantatutkimuksissa on voitu todeta että 10 – 20 % keskikokoisista puista vaurioituu vakavasti
(Linkki metsäareenan koosteeseen). Tämän takia ei nuorempia puita ohjeiden mukaan tulisi
harventaakaan, koska niitä pitää jäädä kasvamaan tarpeellinen määrä korjuuvaurioden jälkeenkin.
Omalta osalta tuli virkistysmetsässä tehtyä yksi kokeilu pelkästään motokorjuuna – tulos oli
surullista katsottavaa eikä mitenkään kohottanut alueen virkistysarvoja. Sen jälkeen
jatkuvapeitteisen käsittelyn alla olevat kohteet on meillä käsitelty manu / moto tai manu/ajokone
yhdistelmällä. Eli moottorisahalla kaadetaan koneen ulottuville ja usein myös karsitaan ja kone
vetää ajouran varteen ja katkontaa varten. Näin myös toimitaan ruotsalaisen SkogForskin
esittelyvideossa eri-ikäisessä metsässä jossa on tiheä aluspuusto. Tällä tavalla voidaan minimoida
aluspuuston vaurioitumista ja nuorempaa puustoa voidaan myös samalla harventaa jonkun verran.
Hyvää tulosta syntyy, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kannattavan metsänhoidon kanssa.
Avohakkualaa ei metsämmattilaisenkaan silmin nähden yleensä voida katsoa edistävän
virkistysarvoja paitsi tapauksissa joissa uudistusala avaa kauniin näköalan. Mutta ei voida
myöskään katsoa ekstensiivisen jatkuvan kasvatuksen metsiköiden millään tavalla edistävän
virkistyskäyttöä tiheine hoitamattomine aluspuustoineen joissa usein näkyy korjuun aiheuttamia
puustovaurioita eikä liikkumista haittaavia hakkuutähteitä ole ollut kannattavaa kerätä energiaksi.
Tasaikiäisrakenteisessa metsätaloudessa kestävän tuotoksen kannalta tavoitteena on että 45 %
metsan pinta-alasta olisi joko varttuneita kasvatusmetsiköitä tai uudistuskypsiä, eli juuri
sentyyppisiä joita useat tutkimukset osoittavat olevan useimpien luonnossa liikkuvien ihmisten
suosimia. JK:n puolestapuhujat väittävät menetelmän kohentavan virkistysarvoja. Todellisuus ei
kuitenkaan ole sellainen kuin on esitetty esim. Hyvän metsänhoidon suositusten piirroksissa.
Kuvitelma ja todellisuus:
Piirros kuvitelmasta Tapion metsänhoitosuosituksista.
Talousmetsässä tekemämme puhtaasti koneellinen jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä yläharvennus
/ poimintahakkuu demo-alueella.
Maisema- / virkistysarvot nyt ja tulevaisuudessa kun aluspuusto tihenee entisestään? Sekametsä
muuttuu myös puhtaaksi kuusikoksi.
Noin 60 vuotias istutusmännikkö. Useissa pohjoismaissa tehdyissä tutkimuksissa on osoittautunut
että luonnossa liikkujat suosivat eniten kuvan mukaisia varttuneita metsiä joissa on eri puulajeja ja
näkyvyys väh. 25 – 30 m sekä jonkun verran aluskasvillisuutta. Ei toteudu jatkuvan kasvatuksen
metsissä.
Mikäli jatkuvalle kasvatukselle asetetaan samat tuotosvaatimukset kuin tasaikäisrakenteiselle
metsänkäsittelylle, se edellyttäisi alhaisemman hakkuukertymän (m3
/ha) johdosta moninkertaisen
hakkuilla käsitellyn pinta-alan, mikä ei voida katsoa edistävän virkistyskäyttöä.
Maisemavaikutus:
Jatkuva kasvatus johtaa väistämättä varsinkin tuoreiden kankaiden sekametsien, mutta usein myös
kuivahkojen mäntyvaltaisten kankaiden kuusettumiseen mikä maisemakuvan ja virkistysarvojen
kannalta on ei toivottava kehitys. Että näin käy ovat LUKE:n tutkijatkin myöntäneet (mm. Hynynen
Evolla 2019) ja sen voi jokainen todeta auton ikkunastakin. Kuivahkoilla kankailla kuusi tuottaa
kaiken lisäksi huomattavasti vähemmän puuta kuin mänty.
Kuusettumassa oleva kuivahko kangas on tavallinen näky.
Syy kuusettumiselle on tietenkin se että kuusi on ainoa puulaji joka pystyy tehokkaasti
taimettumaan jatkuvan kasvatuksen metsien varjoisissa olosuhteissa. Valoa vaativat puulajit kuten
haapa ja koivu eivät menesty jk:n metsissä.
Metsän terveysvaikutukset:
On väitetty että jatkuvan kasvatuksen metsät olisivat vastustuskykyisempiä tuhoja vastaan kuin
tasaikäisrakenteiset. On kuitenkin huomioitava ett jk. Johtaa useimmiten kuusettumiseen ja kuusi
on tunnetusti alttiimpi myrsky-, sieni- sekä hyönteistuhoille verrattuna mäntyyn ja koivuun.
Jatkuvaa kasvatusta ei Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan pitäisi harjoittaa juurikäävän
tartuttamissa metsissä. Lahottajasienen levinneisyys lisääntyy tutkimusten mukaan metsikössä
entisestään luontaisesti uudistetuissa kuusikoissa joissa jo emopuusto on ollut lahovikainen. Tämä
tosiasia poissulkee huomattavan osan etelä Suomen kuusivaltaisista metsistä jatkuvasta
kasvatuksesta. Mikäli avohakkuut kiellettäisiin valtion metsissä sillä olisi näin ollen erittäin
kielteinen vaikutus metsien terveydentilaan ja taloudelliseen tuotokseen.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu johtavan kesäisin lisääntyvään kuivuuteen mikä altistaisi kuusia
hyönteistuhoille niin kuin on käynyt keski-Euroopassa. Syys- ja talvimyrskyjen on myös ennustettu
liisääntyvän samoin kuin sadannan samoina vuodenaikoina. Ennusteiden mukaan talvet myöskin
lämpenevät tulevaisuudessa mikä johtaa siihen että metsämaa ei roudaannu. Ennustetut
muutokset ilmastossa altistaisi näin ollen kuusikoita myrskytuhoille enenevässä määrin.
Korjuuolosuhteetkin muuttuvat näiden ennusteiden mukaan hankalimmiksi mikä korostuu
varsinkin jatkuvassa kasvatuksessa.
Mainittakoon tässä että Turun metsäsuunnitelmassa esitettyjen ohjeiden mukaan täystiheät
uudistuskypsät metsiköt jotka ovat olleet liian tiheät taimien syntymiselle pitäisi kerralla harventaa
lakirajaan asti. Jos omaa edes jonkinlaista kokemusta käytännön metsänhoidosta ymmärtää että
tällaisesta käsittelystä useimmissa tapauksissa tulee syntymään mittavia myrskytuhoja varsinkin
kuusivaltaisissa metsissä.
Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävän yläharvennettuun metsään tuli heti ensimmäisten myrskyjen
(2020) jälkeen parikymmentä tuulenkaatoa / ha. Kaikki kuusia, ei yhtään mäntyä! Ennen kevättä
menee todennäköisesti yli hyönteistuholain salliman rajan 10 m3
/ha.
Vaikutukset perimään
Turun ohjeissa esitetään myös että varttuneissa kasvatusmetsissä siirtyminen tapahtuisi tekemällä
voimakkaan yläharvennuksen lakirajaan asti. Eli poistettaisiin parhaiten kasvavat puut ja jätettäisiin
pienemmät puut siementmään. Ottaen huomioon sen, että valtaosa keski-ikäisistä metsistämme,
ja myös huomattava osa uudistuskypsistä, ovat syntyneet viljelemällä, yläharvennus johtaa
väistämättä metsikön geneettiseen köyhtymiseen koska harvennuksessa poistetaan parhaimmat
yksilöt ja jätetään uudistuminen huonompaa perimää omaavien puiden varaan.
Jk:ta harjoitettaessa menetetään myös viljelytaimien jalostushyödyn mahdollistama 10 – 20 %:n
lisäkasvu.
Tutkimus / todellisuus:
Olen muutaman kerran koulutustilaisuuksissa tutustunut jatkuvan kasvatuksen koealoihin.
Ensimmäisen kerran 90-luvulla Joensuun tienoilla Erkki Lähteen ja 2019 Padasjoella Jari Hynysen ja
Sauli Valkosen opastamana. Koealat oli harkiten valittu kohtiin jossa eri-ikäisyyttä oli ennestään ja
runkojen kokojakauma lähellä ihannetilaa. Retkillä mukana olleet metsäammattilaiset olivat
kutakuinkin yhtä mieltä siitä, että sentyyppisiä metsiä kuin koealoilla kasvoi on erittäin harvassa –
todellisuus on nimittäin useimmiten jotain aivan muuta. Lisäksi on korostetusti huomioitava että
hakkuut koealoilla on tehty metsurityönä korjuuvaurioiden minimoiseksi. Tutkimuksia ajatellen
koealat palvelevat tietenkin tarkoitustaan, koska ainoastaan sentyyppisistä kohteista on
mahdollista mitata jk:n tuottopotentiaali, mutta ne eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta
käytännön metsätaloudessa!
Luken tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus johtaa 10 – 20 %:n kasvutappioon. Jatkuvassa
kasvatuksessa menetetään myös istutustaimien mahdollistama 10 – 20 % jalostushyödyn
mahdollistama lisäkasvu. Eli jatkuvan kasvatuksen aiheuttama kasvutappio on luokkaa 20 – 40%
verrattuna viljelymetsätalouteen – todellisuudessa todennäköisesti vielä suurempi koska
vertailuna olevat koealat mitä ilmeisimmin tuottavat enemmän kuin jk:lla käsitellyt metsät
käytännössä.
Empiirisiä seurantatutkimuksia käytännössä toteutetuista jk:n markkinahakkuualoilta ei
ymmärtääkseni vielä ole vaan niitä ollaan aloittamassa Metsähallituksen kokeilualueella pohjois-
Suomessa.
Monimuotoisuus:
On väitetty että jatkuva kasvatus lisää metsän monimuotoisuutta. Näin epäilemättä onkin kun jk:ta
otetaan mukaan metsänhoitomenetelmien keinovalikoimaan. Tilanteessa jossa sitä ei ole
harjoitettu ollenkaan. Tällöin jk:ta käytetään paikoissa, joissa on edellytykset onnistua ja muualla
käsitellään metsiä tasaikäisrakenteisina. Mutta tilanteessa jossa jatkuva kasvatus olisi ainoa sallittu
menetelmä voidaan hyvin perustein väittää menetelmän jopa heikentävän monimuotoisuutta.
Jatkuva kasvatus suosii ainoastaan varjostuksesta hyötyviä lajeja ja jatkuvapeitteisenä
menetelmänä suosii myös lajeja joiden levittäytymiskyky on heikko. Valoa vaativat lajit puolestaan
kärsisivät. Tämän takia Jk, päinvastoin siihen mitä väitetään, estää lehtisekapuustojen syntymisen
mikä on kielteistä ei vaan monimuotoisuuden vaan myös tuhokestävyyden kannalta. Tärkeimmät
lehtipuut, koivu ja haapa, ovat tunnetusti runsaasti valoa vaativia. Lahopuuta ei myöskään synny
itsestään jk:n metsiin vaan vaatii samantyyppistä menettelyä säästöpuiden osalta kuin
tasaikäismetsätaloudessakin. Jatkuvassa kasvatuksessahan poistetaan vähitellen kaikki isot puut
sitä mukaa kun saavuttavat tapauskohtaisen määrämitan.
Kannattavuus:
Jatkuvasta kasvatuksesta esitetyt kannattavuuslaskelmat eivät maallikon silmin ole
totuudenmukaisia koska perustuvat olettamuksiin ja simulointeihin jotka eivät mitenkään vastaa
todellisuutta.
Useimmiten esitetään vertailulaskelmia jotka perustuvat korkolaskentaan . Koron mukaan
ottaminen laskentaan voidaan pitää perusteltuna kun ajatellaan tilannetta että ostetaan paljas
maa joka metsitetään. Tällöin uudistamis- ja taimikonhoitokustannukset rasittavat merkittävästi
tasaikäistrakenteisen metsän tuotoksen pitkällä aikavälillä. Jatkuvan kasvatuksen
kannattavuuslaskennoissa lähdetään puolestaan siitä, että uudistamis- ja taimikonhoito-
kustannuksia ei ole.
Todellisuutta paremmin vastaava vertailu tulisi maalaisjärjellä ajateltuna tehdä, varsinkin suurten
metsäomistajien kuten Metsähallituksen kohdalla, n.s. normaalimetsään, eli metsään jossa joka
vuosi uudistus- ja harvennusalat ovat samansuuruisia ja hakkuumäärät vakiot. Tällöin voidaan
korkokannan vaikutus kokonaan sivuuttaa ja laskea uudistuskustannukset uudistushakkuita
rasittaviksi menoeriksi. Näinhän kirjanpidollisestikin tapahtuu käytännössä. Eihän
uudistuskustannuksia kirjanpidossakaan lasketa lainaksi! Luke:n tutkijat ovatkin Evolla pidetyssä
koulutustilaisuudessa 2019 esittäneet tällaiseen laskentamalliin perustuvan laskelman jonka
mukaan tasaikäisrakenteisen metsän tuotos euroissa on 29 % parempi kuin jatkuvan kasvatuksen
metsän.
Lisäksi on huomioitava että jatkuvalla kasvatuksella hoidetuista metsistä ei ole kannattavaa korjata
hakkuutähteitä bioenergiatuotantoon
Ilmastovaikutukset / hiilensidonta
Jatkuvan kasvatuksen kannattajat väittävät että menetelmä olisi ilmastoystävällisempi kuin
tasaikäisrakenteinen metsätalous. Koska metsän kasvu = hiilensidonta väite on ristiriidassa
tutkimustiedon kanssa jonka mukaan tehokas viljelymetsätalous tuottaa jopa 40 % enemmän
puuta kuin jk:ssa.
On myös väitetty että avohakkuiden jälkeen hakkuualoilta vapautuisi paljon maaperään sidottua
hiiltä. 19.11.2020 Metsälehdessä julkaistu tutkimusseloste 1980 luvulla aloitetusta valtakunnan
metsien inventointikoealoilla tehdystä Biosoil tutkimusprojektista kuitenkin osoittaa, että näin ei
olisi. Näiden tutkimuksien mukaan hiilivarasto jopa kasvaa avohakkuiden jälkeenkin (Linkki
Metsälehden artikkeliin)
Kuitenkin turvemailla jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan todistetusti vähentää ojien
perkaustarvetta ja näin vähentää maatuvasta turpeesta vapautuvaa hiilidioksidia.
Päätelmä:
Käsiteltävänä olevan lakialoitteen mukaan valtion omistamissa metsissä sallittaisiin ainoastaan
toimenpiteitä jotka eivät johda uudistamisvelvoitteeseen. Metsän uudistaminen siemenpuu- /
suojuspuuhakkuilla olisi näin ollen kiellettyä. Jatkuva kasvatus jäisi siten ainoaksi sallituksi
menetelmäksi.
Jatkuvasta kasvatuksesta metsänkäsittelymuotona käytännössä on hyvin vähän tutkittua tietoa.
Seurantatutkimukset ovat vasta alkamassa. Menetelmän kannattavuuslaskelmat perustuvat
teoreettisiin mallinnuksiin ja oletuksiin joihin käytännön kokemusta omaavat ammattilaiset eivät
yhdy. M.m korjuuvaurioita ei huomioida laskelmissa ollenkaan!
Tutkimukseen ja käytännön kokemusten perusteella voidaan jatkuvasta kasvatuksesta kuitenkin
todeta:
• Johtaa huomattaviin kasvutappioihin varsinkin kun huomioidaan viljelymetsätaloudessa
saavutettava jalostushyöty. Tappio on suuruusluokkaa 20 – 40 %.
• Metsistä ei saada hakkuutähteitä bioenergiatuotantoon
• Johtaa metsien kuusettumiseen mikä ei metsien tuhokestävyyttä ajatellen ole
suositeltavaa ilmastonmuutoksesta johtuvien ennustettujen kasvuolosuhteiden muutoksia
ajatellen: kesinä liisääntyvää kuivuutta (hyönteistuhoriski), syksyisin ja talvisin yhä
useammin ilmeneviä myrskyjä, lisääntyvää sadantaa sekä roudattomia talvia. Näiden
seurauksena myrsky- ja niiden seurauksena myös hyönteistuhoriski kasvaa olennaisesti.
• Kuusettuminen johtaisi juurikäävän aiheuttamaan metsän arvonvähennykseen
lisääntyvässä määrin.
• Ei lisää metsien virkistysarvoja. Ekstensiivisesti suoritettuna johtaa useimmiten
päinvastaiseen tulokseen tiheän hoitamattoman hakkutähteiden seassa kasvavavan
osittain vaurioituneen aluspuuston johdosta.
• Ei automaattisesti lisää metsien monimuotoisuutta vaan voi tietyiltä osin jopa heikentää
sitä. Suosii vain varjostuksesta hyötyviä lajeja. Lahopuuta ei synny itsestään koska
hakkuissa poistetaan järeimmät puut.
• Kannattavuuslaskelmat perustuvat teoreettisiin simulointeihin ja mallinnuksiin joille ei
löydy empiiristä tutkimustietoa eikä liioin kokemusperäistä tukea.
• CO2 päästöjen vähentämiseksi turvemailla jk:ta voidaan kuitenkin jopa suositella mikäli
taimettuminen onnistuu
Yllä olevaan perustuen voidaan todeta että avohakkuukielto valtion mailla olisi pitkä askel
tuntemattomaan joka mitä todennäköisimmin saisi kauaskantoisia kielteisiä seurauksia valtion
metsien taloudelliselle tuotokselle, valtion metsien terveydentilalle, metsien virkistysarvolle sekä
tietyssä määrin myös monimuotoisuudelle.
Lopuksi:
En voi tässä yhteydessä olla mainitsematta kentällä toimivien metsäammattilaisten
turhautuneisuus siitä, että jatkuvaa kasvatusta Tapion hyvän metsänhoidon suosituksissa ,
empiiristen tutkimusten vähäisyydestäkin huolimatta, esitetään yhtä suositeltavana
metsänkäsittelymuotona kuin tasaikäisrakenteinen metsänhoito josta on vuosikymmenten
saatossa aikaansaatu kattavaa tutkimusaineistoa. Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujat käyttävät
tätä häikäilemättä hyväkseen lobbauksessaan, EU:ta myöten – tavoitteena avohakkuukielto.
Näyttönä tästä on, mm. nyt käsittelyn alla oleva lakialoite ja myös kunnissa ja seurakunnissa
esitetyt aloitteet jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseksi. Myös Raaseporissa asia oli vireillä, mutta
valtuusto äänesti kuitenkin minun esityksestä jatkuvaa kasvatusta vastaan äänin 36 – 6. Korkea-
arvoisten poliitikkojen ja virkamiesten kannanotot viimeaikoina avohakkuiden kieltämiseksi on
osoitus siitä että lobbaus on tuottanut tulosta.
Tapion metsähoitosuosituksia tulisikin yllä mainitun johdosta muuttaa ja jatkuvaa kasvatusta pitäisi
niissä esittää varauksella sallituksi erityiskohteissa eikä melko varauksettomasti suositelluksi, niin
kuin suositusten nykymuodossa. Haittavaikutukset tulisi suosituksissa tuoda esiin keskitetysti ja
korostetusti!
Olen itse kaikesta huolimatta jk:n vahva kannattaja. Oikein suoritettuna, alussa yllä kuvaamallani
tavalla, se on aivan ehdoton erityiskohteiden kuten taajamametsien hoitomuotona kun varsinaista
tuotostavoitetta ei ole. Talousmetsissäkin se sopii sovellettavaksi tietyissä kohteissa,
taimettumiselle suotuisten olosuhteiden vallitessa. Ei kuitenkaan missään tapauksessa sovi
yleisluontoisesti sovellettavaksi. Turun metsäsuunnitelmassa todetaan kuitenkin että ”Jatkuva
kasvatus soveltuu jokaiselle metsähehtaarille”. Näin ei tosiaankaan ole!
Tammisaaressa 18.11.2020
Carl-Johan Jansson
metsätalousinsinööri
Syyskokousterveiset
Tervehdys,
Laitan vielä terveiset viimeisimmästä syysvuosikokouksesta, joka pidettiin 26.11.
Meitä oli paikalla 13 henkeä ja oli todella mukava nähdä tuttuja kasvoja.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Kalliola ja sihteeriksi Anni Kauhanen.
Yhdistyksen luottamushenkilöiden valintapäätöksissä huomioitiin siirtymäkausi
yhdistyksen vanhoista säännöistä uusittuihin sääntöihin ja työjärjestyksen otsikointia
muutettiin sen mukaisesti. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet valittiin seuraavaan
vuosikokoukseen v. 2021 asti.
Yhdistyksen uusi puheenjohtaja on Erika Hintikka. Johtokunnan jäseninä jatkavat
Erika Hintikka, Ilkka Ilmavirta ja Anni Kauhanen. Johtokunnan jäsen Hannu Lehtonen
ei ole käytettävissä vuonna 2021, joten hänen tilalleen valittiin uudeksi jäseneksi
Timo Kalliola. Johtokunta kokouksessaan päättää varapuheenjohtajansa.
Toiminnantarkastajina jatkavat Esa Huuskonen ja Hannu Korpela sekä uutena
varahenkilönä Pirkko Kalliola, kahdeksi kalenterivuodeksi, 2021 ja 2022
Talousarvio vahvistettiin ja sitä tarkennetaan vuoden 2021 vuosikokouksessa. Talousarvio
on ohessa liitteenä. Olen laittanut siihen joitain lisätietoja, jotka selventävät, mitä johtokunta
on lukuihin sisällyttänyt. Ja jatko näyttää – kuten myös seuranta helpottuu – että mitkä ovat
todellisia kuluja, ja mitkä ylimitoitettuja.
Täytyy sanoa, että ruusuiset
onnittelut uusille ja jatkaville
luottamushenkilöillemme ja
hyvää tulevaa vuotta.
Lopuksi lukemista kahvikupin äärelle
Vielä on yksi asia, jota en malta olla liittämättä tähän mukaan. Sain käsiini lausunnon, jossa
Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson kommentoi lausunnollaan
lakialoitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Mielenkiintoinen teksti luettavaksi.
Laitan LAUSUNTO -liitteen erillisessä sähköpostissa, jotta tästä viestistä ei tule liian isoa.
Joulu lähestyy, itse tehdyt lahjat ovat mukavia antaa ja metsissä meillä on melkoinen
aarreaitta. Meilläkin tytär nikkaroi, ja minä olen puuhassa mukana. Ei ole montaa iltaa,
kun keittelin kattilakaupalla suolavettä, että saatiin haavanrungosta vinoon sahattu laatta
suolaveteen likoamaan ja näin estämään sen halkeaminen valmiina tarjottimena. Ja taipuuhan
puu moneksi myös itseä ilahduttamaan. Kaatuneen männyn väkkäräjuuret pysäyttävät
seinäkoristeena ja ovat kuorensa alta kauniin ruskeanpunaiset. Lehtikuusen oksista tehdyissä
kransseissa on kävyt valmiina ja metsästä löytynyt iso vänkyräoksa on mainio ripustusteline
lintujen talipalloille. Erämökkisaunan ovenkahva-aihiota meillä etsitään vielä.
Tekemisen iloa meille kaikille näinä hämärän hetken aikoina
ja Rauhaisaa Joulun aikaa.
Rea Vesteri
Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry
Tervetuloa syyskokoukseen 8.12.2020 klo 15.00
Hyvät Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n jäsenyhteisöjen edustajat,
Tervetuloa syyskokoukseen 8.12.2020 klo 15.00
Syyskokous pidetään sekä paikan päällä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa (Matara-sali) että etänä myöhemmin ilmoitettavalla verkkoalustalla.
KYTin hallitus on päättänyt 12.11.2020 kokouksessaan, että kokoukseen voivat osallistua vain ne jäsenet, jotka ilmoittautuvat osallistujiksi viimeistään 30.11.2020. Huom! tämän jälkeen ilmoittautuneilla tai paikan päälle tulijoilla ei ole kokouksessa päätösvaltaa.
Ilmoita viimeistään 30.11.2020 sähköpostilla minulle
- yhteisönne edustajan nimi
- hänen henkilökohtainen sähköpostiosoitteensa ja
- tieto siitä, osallistuuko hän kokoukseen olemalla läsnä Matara-salissa vai etänä.
Ohjeet etäosallistumiseen lähetämme sähköpostitse suoraan kokousedustajille lähempänä kokousta.
Toteutustapa ja ilmoittautumismenettely pohjautuvat voimassa olevaan poikkeuslainsäädäntöön (677/2020 Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi). Muita poikkeuslainsäädännön sallimia poikkeuksia kuten asiamiehen välityksellä tai postitse osallistumista, ei oteta käyttöön.
Sääntömääräisessä kokouksessa valitaan hallitukseen kaksi varsinaista jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet kausille 2021–2022. Lisäksi kesken hallituskauden eronneen varajäsenen tilalle valitaan varajäsen vuodeksi 2021. Pyydämme teitä jäsenyhteisöjä esittämään ehdokkaita KYTin hallitukseen viimeistään 30.11.2020.
Liitteenä ovat esityslistan lisäksi yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021 (KYT ry budjetti 2021 vertailuineen lyhyt versio sekä KYT ry budjetti 2021 lyhyt versio kustannuspaikoittain).
KYT ry:n jäsenkyselyyn kaivataan vielä lisää teidän arvokkaita vastauksianne. Kysely on auki 27.11.2020 asti, joten ehdit hyvin vielä vastata tähän lyhyeen kyselyyn.
https://pokka.kukunori.fi/kyt/jäsenkysely
ystävällisin terveisin Tiina
………………………………………………………
Tiina Sivonen
toiminnanjohtaja/toimitusjohtaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry/Osuuskunta
Matarankatu 6, 2. krs
40100 Jyväskylä
puh + 35840 036 5760
Jäsenkirje 4/2020
JÄSENKIRJE 4/2020
Keväästä syksyyn siirretty kevätkokous pidettiin 23.9.2020. Meitä oli 17 jäsentä paikalla, Timo Kalliola toimi puheenjohtajana ja Erika Hintikka sihteerinä. Kokous käsitteli vuoden 2019 tilinpäätösasiat ja toisena isona asiana oli vuodelta 1993 olevien sääntöjen ajantasaistaminen.
Uudistetut säännöt astuvat voimaan vuonna 2021 ja näkyvimpiä muutoksia olisivat:
– sähköpostista tulee kirjepostin rinnalle virallinen viestintäkanava
– johtokuntaa nimitetään hallitukseksi
– hallitukseen valitaan myös yksi varahenkilö
– jäseneksi pääseminen ei edellytä metsänomistamista
– vuosikokouksia on vain yksi maalis-toukokuussa, jolloin käsitellään edellisen
toimikauden tilinpäätösasiat ja valitaan luottamushenkilöt seuraavaksi
toimikaudeksi. Hallituksen toimikausi on siis vuosikokouksesta seuraavaan
vuosikokoukseen.
Säännöt sanelevat viralliset raamit toiminnalle, mutta eivät tietenkään vaikuta jäseniltoihin, tutustumiskäynteihin tai kesäretkeen, mitkä aikanaan jatkuvat koronaa edeltävään tapaan. Tämä tarkennuksena, jos joku ennätti jo sitä mielessään aprikoida. Uudistetut säännöt liitteenä 1.
TAPAHTUMAT
Tapahtumissa meidän kaikkien tulee muistaa, että tulemme vain terveinä,
huolehdimme käsihygieniasta ja pidämme huolen turvaväleistä.
Syyskokous torstaina 26.11.2020
Syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja, kaksi erovuoroista johtokunnan jäsentä sekä toiminnantarkastajat. Itse en ole v. 2021 käytettävissä. Olisi hyvä, että miettisitte tulevaa puheenjohtajaa, että ketä ehdottaa. Odotamme jo kovasti, että pääsemme osallistumaan tapahtumiin niin kuin ennen. Tulevaan liittyen kokouksen ensi vuotta koskevia esityksiä ovat myös toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ensi
vuoden lopulle johtokunta on suunnitellut yhdistyksen 30-vuotisjuhlan ja jäsenemme Tapani Hämäläisen ehdotuksesta yhdistys avustaa keskisuomalaisen metsäopiskelijan opintoja, vastalahjaksi saamme opinnäytetyön esittelyn jäsenillassamme. Kokouksen esityslista on liitteenä 2.
Aika: torstaina 26.11.2020 klo 17.00 alkaen
Paikka: Wanha Freda, Yliopistonkatu 11, Jyväskylä
Ilmoittautuminen: s-posti jysemo91@gmail.com tai sihteeri/puheenjohtaja pe 20.11.
mennessä
Sivu 2 / 4
Joulutapaaminen tiistaina 8.12.2020
Joulu tulla jolkottaa. Laskeudutaan Wanhalla Fredalla joulun tunnelmaan glögistä ja joulutortusta nauttien sekä toisten kuulumisia kuunnellen teemalla ”Minä, oma metsä ja minä siellä”. Illan ohjelmassa on keskustelua, kokemustenvaihtoa omasta metsänhoidosta ja tullaan tutummiksi, mihin monesti jää liian vähän aikaa
teemajäsenilloissa. Onko sinulla metsäkokemus, josta kertoa muille tai tilanne, johon haluaisit muilta kommentteja? Iltaan mahtuu useampia pohdintoja.
Aika: tiistaina 8.12.2020 klo 17.00 alkaen
Paikka: Wanha Freda, Yliopistonkatu 11, Jyväskylä
Ilmoittautuminen: s-posti jysemo91@gmail.com tai sihteeri/puheenjohtaja ti 1.12.
mennessä
MUUT ASIAT
Käytätkö Katso-palvelua ?
Nyt on Katso-palvelua käyttävien metsäyhtymien jäsenillä syytä olla kuulolla. Jäsenemme Kalliolan Timo muistutti, että Maaseudun Tulevaisuudessa oli 21.9.2020
artikkeli 31.12.2020 päättyvästä Katso-palvelusta ja verottaja kiirehtii ko. palvelun käyttäjiä siirtymään Suomi.fi -palvelujen pariin. Katso-palvelu on sähköinen
tunnistepalvelu, jonka avulla yritykset, yhdistykset, metsäyhtymät, säätiöt ja Y- tunnukselliset kuolinpesät ovat voineet käyttää viranomaisten, kuten verottajan,
Kelan ja Metsäkeskuksen Metsään.fi:n sähköisiä palveluja sekä valtuuttaa muita hoitamaan veroasioitaan (mm. vero- ja tulorekisteri-ilmoitukset). Suurimmalla osalla
siirtyminen onnistuu omatoimisesti sähköisesti, mutta jotkut tapaukset vaativat
verovirastossa käynnin. Linkki artikkeliin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1197004
KATSO-PALVELU POISTUU KÄYTÖSTÄ – NÄIN SIIRRYT SUOMI.FI-PALVELUN
KÄYTTÄJÄKSI -sivulle pääset kopioimalla linkin:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/valtuuttaminen/katso-
palvelu-poistuu-k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4–n%C3%A4in-siirryt-suomi.fi-palvelun-
k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4ksi/
Tai voit kirjoittaa otsikon Googleen.
Sivu 3 / 4
Laita ruksi kohtaan ”Mihin olet käyttänyt Katso-palvelua?”, niin näytön alareunaan ilmestyvät jatko-ohjeet. Tietoa valtuuksista löytyy osoitteesta:
https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tietoa-valtuuksista.
Jos yleensäkin tarvitset lisätietoja ja vastauksia kysymyksiin näistä sähköisistä asioinneista, niin soita Kansalaisneuvontaan, puhelin: 0295 000
tai kysy sähköpostilla palveluneuvoja@kansalaisneuvonta.fi.
Siellä neuvotaan o löytämään oikea viranomainen tai palvelu asiasi hoitamiseen
o sähköisen asioinnin ja Suomi.fi -palvelujen käytössä
KATSEET KOHTI TULEVAA
Uusia aiheita ?
Yllä olevaan aiheeseen liittyen ja ensi vuotta ajatellen kuulutan ja kysyn, että kaipaatteko metsäasioihin liittyen sähköiseen tunnistautumiseen kuten OmaVero,
Metsään.fi liittyvää lisätietoa? Tai onko joku muu aihe, josta mieluusti kuulisit lisää?
Ensi vuodesta tulee hyvä männyn käpyvuosi
Yksi kasvukausi on taas päättymässä, tai päättynyt jo. Kuusella oli hyvä käpyvuosi ja tulevalle keväälle 2021 Luke (= Luonnonvarakeskus) ennustaa männylle runsasta siemenvuotta. Siksi männyn luontaiseen uudistamiseen tähtäävät metsänomistajat ja ne uudistusalat, jotka on muokattu nyt syksyllä 2020, ovat ensi keväänä valmiita vastaanottamaan runsaan siemensadon.
Suomalainen metsänomistaja 2020 -raportti
Joko Luken ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -raportti on tuttu? Keskimäärin
meidän metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta ja
– runsas 1/3 asuu enää vakinaisesti tilallaan
– palkansaajien osuus on kasvanut
– kuolinpesien osuus metsätiloista on vähentynyt ja yhtymien osuus kasvaa
– Metsälöiden keskikoko laskettuna metsätalouden maasta on 48 hehtaaria
– naisten osuus metsänomistajista on 41 % (sisältää kaikki omistussuhteet mm. puolison kanssa)
– Puumarkkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia ja leimikot ovat
suurentuneet.
Jos haluat tutustua raporttiin tarkemmin:
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837. Ko. sivun vasemmasta reunasta löytyvät
linkit kirjaan (PDF) tai PowerPoint -diasarjaan. (Lähde: Luke)
Sivu 4 / 4
Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry toivottaa sinulle ja läheisillesi Rauhaisaa
Joulua ja Hyvää puuston kasvua tulevalle vuodelle.
Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry
Rea Vesteri Anni Kauhanen
puheenjohta sihteeri
0400 530 410 044 214 7839
rea.vesteri@student.hamk.fi a.t.kauhanen@gmail.com
LIITTEET Liite 1 23.9.2020 kevätvuosikokouksessa hyväksytyt säännöt
Liite 2 Esityslista, syysvuosikokous 26.11.2020
Suomen Metsäkeskus: Kutsu Asiantuntija vastaa-webinaariin: Metsänkäsittelymenetelmät – Jatkuva kasvatus 8.12.2020 klo 17.30-19.30
Kysy Metsäkeskuksen asiantuntijoilta jatkuvasta kasvatuksesta! Tilaisuudessa vastataan metsänomistajien kysymyksiin jatkuvapeitteisyyteen tähtäävistä metsien käsittelytavoista sekä niiden vaikutuksista metsien terveyteen, tuottoon ja monimuotoisuuteen.
Mitkä ovat jatkuvan kasvatuksen onnistumisen kulmakivet? Mitä tiedetään jatkuvan kasvatuksen puuntuotoksesta ja kannattavuudesta? Miten turvemaiden metsiä tulee käsitellä jatkuvalla kasvatuksella? Millainen vaikutus jatkuvalla kasvatuksella on metsien hiilensidontaan? Asiantuntija vastaa -webinaarissa saat vastauksia muun maussa edellä mainittuihin kysymyksiin. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus esittää omia, jatkuvaan kasvatukseen liittyviä kysymyksiä.
Asiantuntijoina tilaisuudessa toimivat Metsäkeskuksesta Markku Remes sekä Pekka Kuitunen. Voit jättää kysymyksiä ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä tai esittää niitä tilaisuuden aikana.
Webinaarin hinta on 20 euroa (+ alv. 0%).
Ilmoittautuminen tilaisuuteen 3.12.2020 mennessä ja tarkemmat lisätiedot Metsäkeskuksen tapahtumakalenterin kautta:
8.12.2020 Asiantuntija vastaa -webinaari: Metsänkäsittelymenetelmät – Jatkuva kasvatus
Tilaisuuteen mahtuu 90 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli tilaisuus on jo täynnä, voitte ilmoittautua jonoon. Ilmoitamme avautuvista peruutuspaikoista jonottajille ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautuminen on sitova (koskee myös jonoon ilmoittautuneita, joille paikka vapautuu). Ilmoittautumisen voi perua maksutta kaksi (2) arkivuorokautta ennen koulutuksen alkamista.
Webinaari on verkkovälitteinen ja vuorovaikutteinen tilaisuus, johon voit liittyä omalta tietokoneeltasi internetyhteyden kautta. Käytämme verkkoluennolla Adobe Connect -verkkosovellusta.
Asiakasohjelmaksi riittää www-selain. Lisäksi yhteys vaatii Flash Player-ohjelmiston. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet osallistumista varten tilaisuutta edeltävänä päivänä sähköpostitse.
Lisätietoja webinaarista:
Markku Remes
johtava asiantuntija, metsänhoito
puh. 044 548 8380
markku.remes@metsakeskus.fi
Lisätietoja webinaarin teknisestä toteutuksesta:
Eeva Hiltunen
sovellusvastaava
p. 050 460 007
eeva.hiltunen@metsakeskus.fi
Hyvää juhannusta
JÄSENKIRJE 3/2020
Tätä kirjoittaessa valmiuslakiaika on päättymässä ja nyt on aika totutella normaalistuviin oloihin muistaen kuitenkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta turvaväleistä ja hygieniasta huolehtien.
Seuraamme tilannetta ja kesälomien jälkeen aktivoidutaan metsänhoitoteemoihin ja jatketaan siitä mihin maaliskuussa jäätiin.
Minä ainakin kaipaan meidän jäseniltojamme ja metsäaiheisia vierailuja.
11.6. teimme Metsäkeskuksen Seijan ja Marjan johdolla Naisten kasviretken Muurameen. Ilma suosi meitä, saatiin hyviä lehdolle ominaisten kasvien tunnistamisvinkkejä ja jutustelun lomalla sihteeri
Annilta saatiin vinkki linkistä;
https://puolustusvoimat.fi/asiointi/aineistot/ohjesaannot-ja-oppaat.
Linkki vie puolustusvoimien sivuille, ja kun selaa sivua alaspäin, sieltä löytyy sellainen opas kuin; Luonnonmuonaohje 1985. Mielenkiintoinen
selailtava sadepäivien ratoksi. Ehkä kuitenkin otan metsäevääksi myös lenkkimakkaraa.
Metsäkeskus pitää meidät ajantasalla tulevista tapahtumista. Muusta loman jälkeisen ajan ohjelmasta ei meillä ole vielä tarkkoja päivämääriä, sillä ymmärrettävästi kaikki toiminta pyörähtää käyntiin hiljalleen.
Eduskunnan retki oli tässä välillä sovittu pidettäväksi syyskuussa, mutta sitten Anne Kalmarin avustaja laittoi pikaisesti uutta viestiä, että kaikki vierailut ovat sittenkin hämärän peitossa tältä vuodelta. Mutta kuten olemme huomanneet, päätökset saattavat muuttua päivässä.
Kun selasin yleisiä tapahtumia, kovasti ovat syyskuupainotteisia:
– Jämsässä pidettävät FinnMETKO-messut ovat 3.-5.9.
– Metsänhoitoyhdistysten Metsänomistaja-viikko on edelleen
ohjelmassa. Se alkaa lauantaina 12.9. ja päättyy sunnuntaina 20.9. eli
reilun viikon mittainen viikko. Ellei aiemmin, niin viimeistään tuolle viikolle meilläkin on suunnitelmia, mutta palataan niihin myöhemmin.
– Paviljongissa pidettävät Metsämme- ja Retkelle-messut järjestetään 19.-20.9.2020 Wemmi -Ween maan wiljaa -markkinoiden yhteydessä.
Nyt siis seurataan metsäkeskustelua lehdistä, televisiosta, radiosta ja netistä aina kiinnostuksen mukaan. Itse leikkelen Keskisuomalaisesta, Maaseudun Tulevaisuudesta, Metsälehdestä ja muista eteen sattuvista
lehdistä metsäaiheiset artikkelit talteen, kun ei aina tiedä, missä tilanteessa niihin haluaa palata ja koska muisti nyt on mitä on: hyvä, mutta lyhyt. Siitä olen vain koettanut pitää huolen, että aviomies ehtii lukea lehdet, ennen kuin minä ennätän silputa artikkelit talteen.
Ja missäpä muualla ihmisen olisi hyvä olla ellei metsässä? Metsäkäynti silloin tällöin pitää kulkijan kunnossa ja metsänkasvun tila tulee tarkistettua. Samalla siinä saa nautittua ja poimittua marjoja ja sieniä
matkaan mukaan.
Istutukset taitavat melko lailla olla tältä kesältä hoidettu. Mutta jos muutoin tarvetta, metsänhoitoon on tarjolla neuvontaa ja lisävoimia.
Metsänhoitoyhdistysten ja puunostofirmojen lisäksi muistanette aiemman jäsenkirjeen mukana lähetetyn Metsäpalveluyrittäjien
yhteysluettelon ja Metsuripalvelu M. Sulkulan esitteen.
Minäkin siirryn nyt Pudasjärvelle lomanviettoon, siellä odottelee raivaussaha raivaajaansa. Mutta sitä ennen teemme jo melkein perinteeksi muodostuneen autoreissun Norjan puolelle Pykeijaan.
Palataan kesän jälkeen asian äärelle, varastoidaan nyt itseemme auringonvaloa, lämpöä ja rauhanomaista metsäterapiaa syksyn pimeyttä ja kylmyyttä vastaan.
Aurinkoista ja leppoisaa kuluvaa kesää ja juhannusta sinulle,
Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry
Rea Vesteri, Anni Kauhanen
puheenjohtaja, sihteeri
0400 530 410, 044 214 7839
rea.vesteri@student.hamk.fi a.t.kauhanen@gmail.com
LUMO
Hei,
Kiitos kaikille vielä kerran mukavasta kasviretkestä 11.6.
Tässä linkki Annin mainitsemaan puolustusvoimien luonnonmuonaoppaaseen, sivulla näkyy olevan paljon muitakin oppaita,
mutta sivua alaspäin selaamalla haluttu opas löytyy.
https://puolustusvoimat.fi/asiointi/aineistot/ohjesaannot-ja-oppaat
Naisten kasviretki
Tervehdys,
Nyt luontoon. Metsässä kulkiessa ympärilläsi näkyvät kasvit kertovat sinulle, millainen kasvupaikka on kyseessä. Nyt tutustutaan purojen varsilla kasvaviin kasveihin.
Odotetaan vähän, että ilmat lämpiää ja pidetään kesäkuussa Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry:n jäsentapahtumana metsäretki, jonka aiheena on:
Purojen varsien kasvit
Tervetuloa naisten kasviretkelle, jossa tutustutaan kasveihin, jotka ilmentävät purojen varsien monimuotoisuutta.
Retken järjestää Monimuotoiset puron varret-hanke, jonka rahoittaa Ely-keskus.
Tapaaminen Muuramen Shellillä torstaina 11.6. 2020 klo 17.30. Tästä lähdetään omilla autoilla eteenpäin. Tarjolla kahvia, teetä ja sämpylää. Maastossa pidetään turvavälit ja mukaan otetaan enintään 8 henkilöä. Metsäkeskuksen puolelta mukana ovat Marja Liukkaala-Koto ja Seija Tiitinen-Salmela.
Tilaisuus päättyy n. klo 19.30.
Ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 3.6. mennessä yhdistyksen sähköpostiin jysemo91@gmail.com tai puhelimitse allekirjoittaneelle.
Muistathan ilmoittaa mahdolliset ruoka-aineallergiat tarjoiluja ajatellen.
Aurinkoista kevään jatkoa,
Rea Vesteri
puh. 0400 – 530 410
Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry